Eilen oli perjantai- I hate you just this once-päivä.. Pikkukaupungin sivukadu olivat autiot iltamyöhällä, vaikka olikin perjantai. Kävelin Ihalan puolen sivukaduilla kuulleen, kuinka tehdasrakennuksen uumenissa rockbändi harjoitteli. Tuli ajateltua aika paljon, mutta ei ainakaan mitään järkevää. Tai miten voi luokitella sanan järkevä?? Kuitenkin mitään toivomaani ei jäänyt käteen. On ikävää, ettei liiallinen ylpeys lähde pesussa pois. Tänäänkin tartuin aamulla puhelimeeni ja näpyttelin Nokkosen numeron, kun muistinkin ettei me olla puheväleissä. Ja ylpeys vie voiton, enkä soita. Täytyy kyllä sanoa, että onhan tämä välillä ollut vähän yksinäistä, mutta on mulla muitakin ihmisiä lähellä, kuin yksi riitautunut kaveri. Toisaalta taas en halua olla muiden ystävieni lähellä tällä hetkellä, koska olen päättänyt etten pura turhautumistani heihin. Parempi tapa on purkaa se tänne. Kuitenkin tämän päivän ongelmaan, koska tuo on jo minun skaalassani vanha ongelma.

Tänään on menossa mucisian's block. En vain saa sävellettyä, vaikka kuinka haluaisin. Pää tulvii aiheita biiseihin, mutta melodiapää ei ota toimiakseen. En pidä tästä tunteesta, sillä ennen minulla ei ole ollut ongelmia säveltämisen kanssa. Nyt kuitenkin tulee olo, saanko koskaan siitä enää kiinni. Is there anybody who can help me sing? Kuitenkin on kai parempi pitää taukoa säveltämisestä, kun on muutenkin kirjoitusurakoita kaatumassa niskaan. Miksi  taas olen lastannut niskani niitä täyteen: 2 haastetta, iso käänöstyö, kirja, betaus, yksi ficci loppuun. Jotain mun  täytyy karsii. Ekan varmaa lähtee ikivanha ficci DOE, vaikka kuinka tekeekin mieli kirjoittaa kiero loppu, jonka olen kirjoittanut jo aikoja sitten. Ensimmäisenä täytyy minun kuitenkin saada tämä block pois.