Mä olen oikeesti ajatellut asioita tän viikon ajan. Ainakin yksi asia on varma, nimittäin se, että vaikka olen ollut joskus todellakin maassa, olen aina saanut joltakulta tukea. Jos luettelisin kaikki ne, joita tästä asiasta haluaisin kiittää, siitä tulisi 9 henkilön lista, jota laiskana ihmisenä en jaksa kirjoittaa. Haluan vain sanoa, että oikeasti arvostan todella paljon, että olette muistaneet minua, kuunnelleet minua tai vaan olleet läsnä ja siten auttanut minua. Jopa ne kaksi noista seitsemästä, joista toisen tiedän suunnilleen nimeltä ja toinen, jota en tunne, arvostan teitäkin ja Ad-darlingia myös, joka muuten taisi kuulla tästä ensin ja joka kuunteli mesen välityksellä. Nokkonen, jolle soitin samana päivänä, ja puhuimme melko pitkäänkin. Tilhi, joka myös kuunteli meseillessä. Mimmu ja Singer in the Rain, (kirjaimellisesti tämä) sanattomasta tuesta, joka ei ollut yhtään sen huonompaa kuin sanallinenkaan ja lopuksi McLaggen, joka vaan yritti naurattaa erittäin kuivalla huumorillaan. No tuli tuo lista näköjään silti tehtyä. Kuitenkin nyt lyhyesti viikostani, josta kirjoittamiani tekstejä en ole laiskana jaksanut lisätä.

 

Maanantai 3.4.2006

Ei tunnu paljoakaan paremmalta kuin eilen. Yhä se tuntuu niin epätodelliselta. Tekee mieli herätä tästä painajaisesta, mutta ei siitä herää, koska tämä on vain karua todellisuutta. Tänään on matka TYKS:iin. Ei halua, ei uskalla, ei halua. Ei halua tietää tulosta, joka ratkaisee tulevaisuuden. Ei halua menettää vapautta tehdä juuri sitä mitä haluaa, tanssia. Ratkaisu on kuulunut, rasittuvat nilkat, panadolia suuhun tai kestä kipu urheasti. Helpottunut olo, vaikka jalkaan tulee laite, joka mittaa verensokeria. Ei pidä laitteesta.

 

Tiistai 4.4.2006

Yhä laite mukana. Marisee siitä niin paljon, että luulee pian saavansa iskun naamaan. Soittotunti odottaa. Nuotit taas kotona. ..Mä en tahtoisi olla, hei mitä mä teen??...Kirkkokäynti odottaa. Confusion on sana joka kuvaa tilannetta. Ville ahdistaa nurkkaan. Ei tiedä mitä haluaa. Kutsuu omaksi kullaakseen. Ei se ole minä. Kuvailee kultaansa kuin magneetikseen, joka vetää puoleensa. Confussed, se on varattu, eikö sille oo opetettu et pilkka osuu omaan nilkkaa, vai yrittääks se oikeasti iskeä "kultaansa". Kirkko; edes kulta ei iskisi Kantosta siellä.

Keskiviikko 5.4.2006

Pää tyhjänä. Tänään kone yhä mukana. Kotsan käytännön kokeessa arvioijana. Tanssiin koneen kanssa sekä toiselle soittotunnille myös.

Torstai 6.4.

Ropetus on päivän sana. Mesessä keskusteluu Ad:n kanssa. Lost tulee, jännittää miten käy.

Perjantai 5.4.

Uusi lempinimi by Ad: Piinasika. Uusi lempinimi Ad:lle by Padfoot: Piíkkipaniikki. Tai nämä tulivat kyllä molempien päästä. Ad kaa kattoo Geishan muistelmat <-  rakastan leffaa

Lauantai: Foorumin väsäilyä Ad:n kanssa. Osoite: http://ocs.kazorum.com . Löhöilyä kotona.

Sunnuntai 9.4.2006

Pikkubroidin jäkisturnauksen viimeinen päivä katsomassa vihdoinkin. Hopeaa tuli.Foorumin kanssa taas sähläystä sekä meseilyä Ad:n kanssa.