Muistatko ne ajat, jolloin luulimme elävämme ikuisesti, olevamme kuolemattomia? Puhuttiin, että mentäisiin naimisiin ja hankittaisiin kolme lasta. Sitten olisi vain se kuolematon rakkaus; vuosisadan rakkaustarina. Kirjoissakin kerrotaan noin; että vain kuolema erotti pareja. Kaikki oikean rakkauden parit löysivät aina toisensa. Ehkä neljä vuotta sitten olisin voinut vielä uskoa tosirakkauden heti ensimmäisellä kerralla löytymiseen, mutta kun se ei ole todellisuutta. Kirjoissa ei koskaan kerrota kuinka rakastutaan vääriin ihmisiin ja mahdottomuuksiin ja kuinka sitä itsekin tietää, ettei ikinä saa rakkautta toiselta. Kirjoissa ei kerrota karusta todellisuudesta ja kuinka aina se oikea ei sittenkään ole se oikea kuitenkaan. Todellisuudessa yleensä avioliitossa kävellään useammin eropapereita viemään kuin auringon laskuun. Kirjat on hattarahömppää, romanttiset kirjat ainakin.